Juu, näin. Sunnuntaina käytiin Satakunnan noutajien treeneissä Noormarkussa yhdessä Janinan ja Alin kanssa. Olin valmis myymään tuon koiran...

Aluksi tehtiin motivoitu linja pellonkulmaan. Koirien kanssa käytiin viemässä damit yhdessä ja siitä sitten lähetys todella selvää uraa pitkin. Aluksi ajattelin, että tehtävä oli Ellille aivan liian helppo, olisi ollut parempi ottaa sokkona. Myöhemmät tehtävät kuitenkin osoittivat, että ihan hyvä oli että saatiin edes yksi onnistunut suoritus...

Linjan jälkeen kuljettiin pitkä matka seuraavaan treenipaikkaan. Koko matkan pidin Elliä auki ja vaadin lähellä pysymistä. Välillä piti hieman muistutella, mutta hyvin oli koko ajan kuulolla.

Seuraavaksi otettiin motivoitu haku. Lähetys pellolta ojan yli metsään. Ja Elli oli kuin sunnuntaikävelyllä!!! Hausta ei mitään hyvää sanottavaa, tähysteli lähinnä viereiselle pellolle, josta kuului muiden koirakoiden ääniä ja pillityksiä. Kaksi damia saatiin ylös ja kytkin koiran. Pah! Oma motivaatio laski, mutta siirryttiin kuitenkin läheiselle pellolle tekemään lähihakuharjoituksia. Meni ihan ok itseasiassa. Itseäni vaan vatutti niin ei sitä itse tajunnut. Käytiin vielä hakupaikalla noutamassa ruudusta yksi dami. Nyt työskentelykin hieman parani :) Samalla siinä muita odotellessa tein parit markkeeraukset. Heitot olivat huonot, ihme että Elli niitä edes näki. Itseasiassa ole lainkaan varma näkikö se lainkaan viimeistä heittoa, mutta löysi kuitenkin pienen haun jälkeen.

Tämän jälkeen siirryttiin kaikki yhdessä pellolle ja asetuttiin riviin. Jokaiselle koiralle heiteltiin vuorotellen yksi markkeeraus ja heittäjä huusi kenen vuoro olisi hoitaa. Elli pysyi todella hyvin paikallaan vaikka koirat sinkoilivat vierestä noutamaan eikä päästänyt ääntäkään koko treenin aikana. Oman markkeerauksensakin hoiti hienosti :)

Lopuksi otettiin kaksoismarkkeeraus, heitot selvästi eri suuntiin, matkaa ehkä 100m. Ensimmäistä damia palautettaessa Ellille heitettiin häiriödami. Seuraava noudettava dami oli sitten aivan päinvastaisessa suunnassa kuin häiriödami. Hienosti Elli muisti markkeerauksen sijainnin eikä edes yrittänyt lähteä häiriögamille. Ehkä se sitten loppujen lopuksi olikin ihan hieno tyttö :)

Eilen tiistaina käytiin vähän äidin ja Wiian kanssa tokoilemassa. Wiia toimi äidin kanssa kivasti ja osaa kyllä opetetut liikkeet ihan mukavasti, jos vain haluaa ;) Ellin kanssa otettiin pari kertaa ruutua. Yhden kerran lähti harhailemaan ruudun ympärillä, mutta muuten ei moitittavaa. Hieman tassut tosin jäätyivät :/ Seuraavaksi otettiin luoksetuloa pysäytysten kera. Palkka löytyi taas pysäytysmerkkien luota. Ensimmäiseksi otettiin taas läpijuoksulla ja seuraavilla kerroilla pysäytykisen kera ja lopuksi taas läpijuoksuna. Hienoja pysäytyksiä, varsinkin seisomiset! Maahanmenot taas jostain kumman syystä vähän venyivät. Hienoja suorituksia silti. Äitiä käytin hyväkseni ja otettiin piiitkästä aikaa ohjattunouto treeneissä oikein kokeenomaisesti. Melkein sain Ellin taas ihan  lukkoon liikkeen kanssa... Vaaleat noutokapulamme eivät kovin hyvin erottuneet lumesta ja sivummaiset olivat sitten juuri sopivasti vielä pienten lumipaakkujen takana. Tämän hokasin vasta sitten kun Elli alkoi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tarjoamaan keskimmäisen noutoa. Onneksi hoksasin ja käskin äitiä siirtämään kapulat paremmin näkyviin. Jhan alkoi koira taas toimimaan, vauhti tosin jäi huomattavasti pienemmäksi. Toivottavasti se ei nyt ihan jumiin tämän liikkeen suhteen mennyt :/ Loppun kauko-ohjaukset, jotka menivät todella hienosti :)

Tänään oli taas vuorossa nomea kun ajeltiin Ellin kanssa Köyliöön treenaamaan Päivikin, Linuksen ja Rasmuksen sekä Terhin ja Kelmin kanssa. Ensimmäiseksi käsittelyyn pääsi Eli, jonka kanssa setvittiin varisyökötystä. Aluksi otettiin ihan pihassa hihnassa ylösotto, ei ongelmaa. Seuraavaksi yritettiin innostaa Elliä antamalla lähteä paukkunoutoon, mutta tuo lähinnä haukotteli tylsistyneenä... Pari kertaa innostui vaakun tuomaan. Lupaava alku!............

Tästä siirryttiin sitten pellolle, jossa Ellille heitettiin ykkösmarkkeeraus laukauksen kera. Seuruutin Elliä sitten jonkin matkaa toiseen suuntaan ja sillä välin variksella vedettiin parinkymmenen metrin jälki. Ellin markkeeraus tai ehkä pikemminkin muisti ei oikein toiminut ja Elli juoksenteli pellolla vähän aikaa oman mielen mukaan, kuitenkin työskennellen. Sattumalta nakki sitten ajautui oikealle alueelle ja varis löytyi ja palautui LAUKATEN :DDDHih :) Toinen kerta ihan samalla kaavalla ja samalla juoksentelulla ja hienolla laukalla palauttaen. Otettiin vielä ihan tavallinen markkeeraus ilman jälkien vetoa ja hienosti neiti markkeerasi. Variksella piti hieman Päivikkiä ja Terhiä katsella (apuja varmaan odotteli..), mutta äkkiä sitten nappasi variksen suuhun ja palautti laukalla KÄTEEN ASTI eikä jalkoihin :>> Tajusin ottaa Ellin vastaan kyykyssä ollen, jolloin tirppaakin maltettiin pitää suussa.

Tästä lähettiin tekemään Ellille hakutuurua. Toiselle puolelle tietä tehtiin kuuden "herkkuriistan" ruutu ja toiselle puolelle tietä vietiin kaksi varista. Laitoin Ellille megapalkan odottamaan hieman syrjempään ja lähdettiin variksia etsimään; toinen oli puussa ja toinen kuusen alla. Ja neitihän toimi aivan mielettömän hienosti! Varikset löytyivät nopeasti, ei minkäänlaisia kyselyja ja molemmat varikset tulivat käteen asti ryhdikkäässä ravissa :) (Ellin töppöjaloilla ei siinä maastossa enää hirveästi taakan kanssa laukkailtu ;)) Tästä Elli sai vapautuksen megapalkalle ja "herkkuruudusta" sai vielä hakea yhden sorsalinnun. Hieno tyttöni mun :)

Vähän myöhemmin kokeiltiin Ellin kanssa vielä Päivikin viikonlopun NOME-valmennuksessa oppimaa linjatreeniä, joka osoitti minulle, että lausahdus "kyllä se kotona osaa" on aina loistava selitys ;) "Ei se dameja vaihda ja kyllä se suunnat osaa", jeah right... Lainattu kuvaus tehtävästä; Tässä tehtävässä harjoiteltiin sekä eteenmenoa, suuntia vasemmalle ja oikealle sekä pillipysäyhdyksiä. Pellolle vietiin viisi damia näkyviin kello kahteentoista, lisäksi pari damia kello yhdeksään ja kello kolmeen heinäpaalien taakse niin, että niitä ei näkynyt lähetyspaikalta, mutta kun koira pysäytettiin linjalle, se näkisi sivusuunnissa olevat damit myös.  Ensimmäinen suoralinja kusi siinä kohtaa kun Elli vaihtoi damit keskenään (!!??!), seuraavalla kerralla se ei tietänyt mikä on vasen ja kun vasen löytyi niin taas damit vaihtuivat! Omistajan antamat käskyt koiralleen ovat painokelvottomia... Päivikin rauhallisuus ja ohjeet olivat paikallaan tai muuten koirasta olisi voinut tulla rukkaset. Mutta Päivikin sanoin "koira toimii oikein kuin ohjaajakin toimii" ja saatiin pari onnistunutta suoritusta. Eteneminen Ellilä hieman alkoi lopussa tökkimään. Elli ei siis ollut vielä valmis tämän tyyliseen tehtävään. Noudatamme Päivikin neuvoa nja treenaamme suuntia erikseen ja suoraa linjaa erikseen. Eiköhän se tästä :) Elli onneksi kestää ja antaa hyvin anteeksi omistajan pienet räjähtämiset ;)

Lopuksi Elli ja pojat pääsivät vielä lenkille rentoutumaan.