Viikon agilityt. Ohjelmassa paljon hyppyjä ja valssia sisältävä rata ja toinen kontakteja sisältävä rata.

Wiian suorituksista voisi sanoa, että voihan nyt rähmä! Viimeksi taisin mainita, että vauhti on lisääntynyt. Nyt Wiia taas osoitti, miksi hänen kanssaan harrastaminen on vähintäänkin mielenkiintoista. Erehdyin ennen omaa suoritustamme nostamaan hänelle hieman, huom vain hieman, ääntäni kun meinasi varastaa lähdössä. Asia, josta jo Elina meille aikoinaan huomautti, että anna varastaa, jos varastaa. Wiia veti herneen syvälle nenäonteloon ja treenit olivat varsinaista tahimista. En hyppää, en varmana, no ehkä tämän kerran, en ainakaan juokse. Eli periaatteessa meni ihan kivasti, mutta termiitti todellakin osoitti kaikin tavoin, että häntä ei komenneta tai hän ei tee yhtään mitään. Elikäs näin siis. Yritin sitten palkata mahdollisimman paljon esteiden välillä, riehuttiin juuri ennen radalle lähtöä ja kehuttiin kovasti, mutta ei... Hänen ylhäisyyttään oltiin komennettu ja sen saivat huomata kaikki. Eli ei enää äänen korottamista tai kieltämistä Wiian kanssa.

Elli meni oikein kauniisti :) Ehkä olen myös itse oppinut juoksemaan kovempaa ja olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Rimat edelleen tuolla tappijalalla silloin tällöin lentelevät, mutta sille nyt ei hirveästi mitään voi. Ainoa, mikä Ellille ongelmai tuotti, olivat kepit. Aloitti väärin tai jätti yht äkkiä keskeltä yhden välin suorittamatta. Höh? Vauhtikin oli kovin alhainen, ei näyttänyt lainkaan Ellin pujottelulta. Puomin kontaktia treenattiin ja siihen täytyykin vaihtaa käskysanaksi "seis" -> Elli pysähtyy kuin seinään. "Odota" käskyllä vain hidastaa. Jos joskus päädymme kisoihin niin ehkä siellä odota on ihan toimiva, mutta treeneissä vaadin kyllä ihan täydellistä pysähtymistä kontaktille.

Mutta juuri kun olen ehtinyt monille toteamaan, että agility ei ole Elliä mitenkään vaivannut niin eiköhän sitten juuri näiden treenien jälkeen Elli vinkaissut kun vanhempien luonna vaihdettiin autoa. Lievää jumia siis. Selittyisiköhän tällä keppien hidas vauhti ja epätarkkuus... Tänään sitten lenkillä kipuja oli selvästi enemmän, Elli peitsaili häntä alhaalla ja välillä vinkaisi. Tehtiin kuitenkin lenkki ihan rauhassa loppuun, jos vaikka jumit olisivat auenneet. Olin onneksi kipuiluun varautunut ja mantteli oli autossa odottamassa, neiti sai sen sitten päälleen lenkin loputtua ja kotona kevyt hieronta.

Nyt sitten täytyy miettiä. Omat ajatukseni kyllä ovat sen suuntaiset, että Elli jatkaa vielä agin parissa. Lämmittelyihin täytyy vain kiinnittää entistä tarkempaa huomiota. Eilen lämmittelyt jäivät kyllä aivan liian vähäisiksi :( Johtuisiko jumitus siitä? Tyhmä, tyhmä, tyhmä omistaja... Katsotaan. jos ongelmat jatkuvat niin Elli lopettaa.